esittäjältä Digitalisaation myllerryksessä moni organisaatio yrittää ottaa digiloikkia, mutta huomaakin tassuttelevansa paikallaan. Myllerrys on hallitsematon ja yritysjohdon pitäisi saada myllerryksen keskelle jostain pitoa strategiaansa.
Yritysjohdolla voi pää mennä herkästi sekaisin, kun konsultit puhuvat Alustataloudesta, API-taloudesta, Digistrategiasta, Datastrategiasta ja API-strategiasta. Itse puhuisin mieluiten vain strategiasta digitaalisessa ympäristössä.
Strategia digitaalisessa ympäristössä on mielestäni sopiva riippumatta organisaation koosta tai IT:n kypsyysasteesta. Mikäli yrityksellä on tahtotila kehittää liiketoimintakriittisiä palveluita verkossa, tulee siinä vaiheessa vastaan API :t.
API (Application programming interface) on ohjelmistorajapinta, jonka avulla eri ohjelmat voivat keskustella keskenään. On huomioitava, että rajapintoja on joko suljettuja tai avoimia, ja kaikkia siltä väliltä. Tällä on suuri vaikutus muun muassa yrityksen liiketoiminnan ekosysteemiin.
Miksi API:sta pitää puhua?
API:t ovat nykypäivän liiketoiminnan ekosysteemien sidekudos, kirjoitetaan tuoreessa McKinsey:n artikkelissa.
Alustatalous muuttaa talouden ekosysteemejä, kuten kirjoitin aikaisemmassa blogissani. Kirjoituksessa avasin muun muassa alustatalouden ekosysteemiä sekä rajaresursseja, jotka määrittelevät alustaa koskevat osallistumis – ja jakamissäännöt.
Rajaresurssit ovat kriittisiä alustatalouden ekosysteemissä. Rajaresursseista tekniset rajaresurssit ja niistä API:t ovat kriittisimmät.
Prof. Rahul C. Basole (2017) esittää, että API:en rakenne voi tarjota todellisen näkemyksen yrityksen strategisesta asemasta digitaalisella aikakaudella. Basole (2017) korostaa API-strategian tärkeyttä.
Suomalaisen keskikokoisen yrityksen toiminnanohjausjärjestelmä voi koostua yli kymmenestä yhteenliitetystä sovelluksesta. Pahimmillaan ne ovat irrallisia suljettuja teknologioita. Parhaimmillaan, ne muodostavat ratkaisun, joka ohjaa yrityksen liiketoimintaprosesseja ja koko organisaation palvelut on mallinnettu järjestelmään. Alustatalouden yritykset käyttävät keskimäärin 73 eri teknologiaa, Basole (2017). Ilman fiksua API-ekosysteemiä ne eivät voisi toimia.
Mitä API tarkoittaa liikkeenjohdon näkökulmasta?
Ohjelmistojen rajapinnat antavat yrityksille mahdollisuuden kaupallistaa tietoja, luoda kannattavaa kumppanuutta ja avata uusia innovaatio- ja kasvumalleja. Ne organisaatiot, jotka taitavat API-ekosysteemin, pystyvät luomaan tärkeän kilpailuedun niihin, jotka vielä kipuilevat oman API-ekosysteeminsä kanssa. Fiksu API-ekosysteemi vähentää ICT-kustannuksia, parantaa tehokkuutta sekä auttaa lopputulosta eli asiakaskokemuksen parantamista. Tulevaisuudessa on vaikea löytää liiketoimintaa, joka ei olisi riippuvainen API:sta.
Digiloikka on monella yrityksellä jumissa vanhan liiketoimintamallin takia
Alustatalous haastaa myös teolliset yritykset. Niiden, joiden yrityskulttuuri perustuu vielä tuotantolähtöiseen ajattelumalliin, voi digiloikka jäädä paikallaan tassutteluksi. On organisaatioita, jotka eivät ole vielä onnistuneet saavuttamaan palveluun perustuvaa liiketoimintamallia. Alla olevassa kuvassa olen avannut liiketoimintamallin dynamiikkaan muutostasoja tuotantolähtöisestä kohti data- ja tekoälyperusteista logiikkaa.
Näen, että teollisen yrityksen liiketoimintamallin logiikassa on neljä tasoa; Tuotanto, Palvelu, Data ja Tekoäly. Liiketoimintamallin logiikan painopisteen muutos on yritykselle aina myös yrityskulttuurin ja ajattelutavan muutosprosessi.
Liiketoiminnan dynamiikka muuttuu joka tasolla kiihtyvämmäksi, kun yritys siirtyy tuotantolähtöisestä liiketoimintalogiikasta kohti data- tai tekoälyvetoiseen (AI) liiketoiminnan logiikkaan. Datatasolla yritys menestyy vain, jos sinne on siirrytty API-strategy-first -filosofialla. Datatasolla luodaan jo ekosysteemiä 2.0. Siirryttäessä dataohjautuvasta liiketoimintalogiikasta tekoälytasolle, muutos on jo jouhevampi, koska yrityksen kypsyysaste luo valmiudet dynamiikan kiihdyttämisille.
Tekoälytasolla puhutaan jo 4. teollisen vallankumouksen arkipäiväistymisestä. Silloin liiketoimintamalliin logiikassa ovat mukana muun muassa Tekoälyyn perustuvat ongelmanratkaisut, Robotiikka, Esineiden internet, Lohkoketju ja Itseohjautuvat kuljetusratkaisut. Tämä aikakausi on jo käynnistynyt.
Jos tuotantolähtöisestä kulttuurista yrittää suoraan hypätä datalähtöiseen alustatalouden maailmaan, voi odottaa suuria haasteita. Jos näitä haasteita ei onnistuta voittamaan, eikä liiketoimintamallin logiikkaa muuttamaan, niin kyse on enää viivytystaistelusta kohti vääjäämätöntä loppuratkaisua. Tällöin yritys, joko myydään, pilkotaan tai se pakotetaan lopettamaan.
Itselläni on syy uskoa, että harva teollisen toimialan yritys tunnistaa itse olevansa vielä kiinni tuotantotasolla. He ikään kuin pitävät itseään jo palvelutasolla. Mutta väitän, että yllättävän monen yrityskulttuuri on edelleen tuotantolähtöinen.
Kun tuotantolähtöinen yrityskulttuuri päättää ottaa digiloikan, kannattaa tiekartta miettiä hyvin. Menestys alustatalouden ekosysteemissä ei perustu samanlaisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseen vain digitaalisen putken kautta. Se, mistä asiakkaat aikaisemmin maksoivat, saattaa ollakin ”ilmainen lounas”. Tulot saattavat syntyä ihan muista asioista. Tämä vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja kykyä luoda arvoa uudella tavalla.
Havainnollistan aihetta esimerkillä. Kysytään esimerkiksi joltain teollisia pumppuja valmistavan yrityksen edustajalta, mitä te teette? Vastaus voi olla; valmistamme teollisia pumppuja alihankintana maailman johtaville alan yrityksille. Heidän liiketoimintamallin logiikka on tuotantolähtöinen.
Kilpaileva yrityksen edustaja voi sanoa; ratkaisemme asiakkaamme ongelmia. Autamme kumppaneitamme vähentämään energian kulutusta ja kustannuksia. Heidän liiketoimintamallin logiikka on palvelu.
Sitä vastoin, kolmas ja parhaimmillaan ennestään tuntematon kilpailija, rakentaa liiketoimintaansa kohti dataohjattua liiketoimintamallia. Pääasiallisen tulovirran muodostavat esimerkiksi käyttöliittymän ominaisuuksiin perustuvat ohjelmistojen käyttömaksut. Lisätuloja tulee, kun algoritmien avulla ekosysteemi kuormittaa ympäristöä entistä vähemmän.
Yrityksellä on iso rooli ekosysteeminsä liiketaloudessa ja ympäristövastuuasioissa kaikilla sidosryhmätasoilla. Tälle yritykselle ei riitä, että se ymmärtää asiakkaidensa liiketoimintaa – he ymmärtävät myös näiden asiakkaita sekä niitä verkostoja ja ekosysteemejä, joissa asiakkaat toimivat. Pumput ovat vain apuväline, data, algoritmit sekä API:t toimivat mahdollistajina.
Alustatalouden ekosysteemissä nopeus on avainsana. Siinä missä isot perinteiset organisaatiot tassuttelevat oman ekosysteemiä tutkiessaan, niin uudet start-up -henkiset organisaatiot voivat kasvaa eksponentiaalisesti ja disruptoida koko toimialaa.
API-talous on totta. Tämän vuoksi, menestyäkseen digitaalisessa ympäristössä, tulee yritysjohdon ymmärtää myös sellaisia peruskäsitteitä kuten API-talous, Datastrategia ja API-strategia sekä niiden mahdollisuuksia ja vaikutuksia yrityksensä tulevaisuuteen.
Kirjoittaja
Ville Vartiainen, MBA
Vastaa